Yleisempää juttua tuosta eurajoki avoviemäristä.

Kaikki ojat ja pienet purot, jotka virtaavat asutuksen läheisyydessä, ovat aina olleet avoviemärinä, tavalla tai toisella. Ei siinä mitään, niin kauan kun sinne ei viskota mitään kemikaaleja, jotka eivät häviäkkään luonnosta luonnon omin voimin. Pieniä määriä toki voi yrittää noinkin hävittää, kunhan se ei ole jatkuvaa, ja määrät ei ole mitään kanisteri ja tynnyri luokkaa. (kertoo ympäristöministeriön sallimat päästörajat)

Tuossa tuleekin vastaan tämä nykyinen politiikka, jolla kaikki jätteet kerätään samaan paikkaan, ja kun laitteet ei toimi niin sitten ollaan ongelmissa. Noita ongelmia riittää siellä ja täällä, lähtien Talvivaarasta ja jatkuen avoviemäri eurajokeen, joka on siinä käytössä ollut jo satoja vuosia. Kun tuo teollisuus muka saa jotakin päästää johonkin vesistöön, niin se on menoa sitten, sitä jätettä riittää, ja samalla teollisuus vain kerää yhä suurempia voittoja, myös niiden vesistön varrella asuvien ihmisten kaventuneiden mahdollisuuksien kustannuksella.

Taas tulee mieleen tuo eurajoki jossa entisinä aikoina kalastettiin, jopa lohia ja taimenia, sekä ravustettiin ja kerättiin joki- ja helmisimpukoita. Nykyään kun tuota jokea katselee, kaikki on teollisuuden pilaamaa, ja millon minkäkin kemikaalin kyllästämää lietettä, jossa ei kalat kauaa ui eikä ravut eikä simpukat viihdy.

Eipä ne alajuoksun kalaportaat ja koskien kunnostukset paljoa lohduta. Yläjuoksulta tulee milloin mitäkin mönjää tonnikaupalla, ja sen aikaa kun ei tule, niin joki jo itsessään irrottaa entisiä kemikaaleja pohjaliejun seasta ja kuljettaa niitä kohti alajuoksua. Alajuoksulla vain ihmetellään miksei nuo kalat ja muut veden eliöt oikein nouse itse jokeen. Nekin kalat jotka jokeen on istutettu häviävät aika nopeasti, ellei kuole myrkkyihin niin kiireen vilkkaa käyttävät noita kalaportaita hyödykseen ja uivat kauas merelle.

Eikä nykyisin v.2012-2013 tuo Euran jäteveden puhdistamo ole ainakaan niitä pienimpiä joen pilaajia. Joki on ollut jo kohta vuoden käyttökiellossa, veden käyttö kielletty kasteluun ja talousvetenä, ja kaikki joen uimarannat on myös käyttökiellossa. Kaikki johtuu ulosteperäisistä kolibakteereista joita joessa uiskentelee monisatakertaisesti sallittuja määriä.
Tässtä tullaan siihen SALLITTUUN MÄÄRÄÄN. Ministeriö, tai mikä instanssi tahansa, määrittää nuo sallitut määrät, vaan yksikään joka noita määriä määrittää, ei suostu juomaan tuota sallittun määrän myrkkyjä sisältävää vettä. Silloin kyllä määrittäjä on täysin hukassa määrityksineen.

Sen jälkeen kun nuo rajat on määritetty ja laki sallii moisen menettelyn, että SALLITAAN MYRKKYJÄ VEDESSÄ, ollaan jo myrkyttämässä joenvarren asukkaita. Kun pieni määrä sallitaan ja tuleekin vahinko ja määrät ylittyvät kymmenien ja sataojen kertoimilla, se sallitaankin kun asialle ei voi mitään. Ja kuka onkaan korvausvastuussa joen käytön pilaamisesta ja puhdistamisesta. EI KUKAAN. Teollisuuttahan ei saa mistään luonnon pilaamisesta vastuuseen sitten millään, virkamieskunta levittelee käsiään.

MUTTA miten käy jos yksityinen sattuu kaatamaan kanisterillisen öljyä pihalleen, jo on poliisia ja palokuntaa paikalla, ja virkamiehet määrittämässä maksua ja laskemassa mitä kaikki maksaa ja kaikki peritään korkoineen siltä kanisterin kaatajalta. Sama homma tuntuu olevan myös näissä jätevesiasioissa. Kunta saa kaataa keräämänsä jätteet jokeen ihan rauhassa ja ilman seurauksia. Se haja-asutusalueen mökkiläinen joutuu rakentamaan oman puhdistamon, ja käyttämään siinä noita kemikaaleja joitten haitoista ei kukaan kerro yhtään mitään. Ennen ne samat liemet on luonto hoitanut lähiojassa ihan kiitettävästi. Nyt vain samassa jäteliemessä on lisäksi noita kemikaaleja jotka vain lisäävät sen luonnon kuormitusta, niin niitten valmistuksessa kuin siellä lähiojassakin. Eihän ne puhdistamot vieläkään toimi niin kun niiden pitäisi, ei yksityiset eikä kunnalliset.

Mietintää vedestä ja sen käytöstä.

Ketäänhän ei tällaiset asiat kiinnosta ennen kun ne joku sormella osoittaa että tuossa olisi korjattavaa. Eikä silloinkaan vielä, ellei ole se oma vesi uhattuna. Kaikesta edellisestä päätellen tuo eurajoki on avoviemäri joka laskee Pyhäjärviseudun jätevedet mereen Eurajoella. Euran kunnan entisen Kiukaisten kunnan alueelta jätevedet sentään ohjataan putkiviemäriä pitkin Harjavallan kautta Poriin. Tuo koko eurajoki alusta asti, eli Kauttualta on pelkkä avoviemäri joka kuljettaa jätevesiä mereen, milloin paremmin ja milloin huonommin puhdistettuna.

No jos vesi on puhdasta tullessaan puhdistamolta ulos, niin miksei sitä sitten käytetä myös raakavesilähteenä vesijohtoverkostoihin. Kuitenkin sitä joutuvat jotkut olosuhteiden pakosta käyttämään. Tulee eurajoesta mieleen Rauman ja Olkiluodon raakaveden tarve, myös osaltaan Eurajoki kuuluu samaan ryhmään.

Joen nykyisistä käyttäjistä ja ”pilaajista”.

Tuskin tuo maatalouskaan ihan puhtaita mainintoja saa.

Siihen aikaan kun pelloilla oli vielä sarkojen välissä avo-ojat niin karjan tuottama lanta levitettiin tunkiosta sellaisenaan pellolle, ja siitä sateet ja kosteus kuljettivat ravinteet maahan, ja peltojen ojiin, jossa luonto ne hoiti kasvattamalla heinää ja pajukkoa ojanvarsille.

Sitten tuli aika jolloin salaojitettiin pellot, ja pelloilta vedet kerättiin suurempiin kokoomaojiin ja luonto jäi toiseksi tehokkuuskilpailussa. Eli ravinteita oli kokoomaojassa niin paljon että luonto ei enää niitä pystynyt käsittelemään, niin ne valuivat mereen asti rehevöittäen sitä ja sen pohjaa.

Sama jatkuu yhä edelleen, vain keinolannotteiden kanssa, tosin niitäkään ei enää nykyään ajeta pelloille sellaisia määriä kun taannoin. Toisaalta joissakin paikoissa yhä edelleen kuskataan ja levitetään pelloille myös lietelantaa, ja osa ravinteista valuu suoraan salaojituksen kautta vesistöihin.

Myös kevättulvat aiheuttavat saman ilmiön, eli kun vesi nousee pelloille niin pellolle kuskatut lietelannat ja lannoitteet liukenevat veteen, sekä valuvat veden mukana vesistöihin vedenpinnan laskiessa.

Nykyisin tuo Euran jäteveden puhdistuslaitos tuntuu olevan joen pahin pilaaja.

http://www.jvp-eura.fi/

Nettisivujen mukaan JVP-Eura Oy on:

”Euran jätevedenkäsittelyn erikoisosaaja.”

JVP-Eura Oy on Euran kunnassa toimiva osakkaidensa jätevesien käsittelyyn erikoistunut yhtiö. JVP-Eura on toiminut vuodesta 2003 lähtien ja kuuluu osana Euran kuntakonserniin. Euran kunnan ohella muita omistajia ovat Jujo Thermal Oy ja HK-Ruokatalo Oy.”

Tuota asiaa tutkiessa tulee vain mieleen että onko kaikki kohdallaan tuolla laitoksessa, kun lehtijuttujen mukaan aina se syyttävä sormi osoittaa juuri tuota laitosta. Tosin on monta ihmeellistä yhteensattumaa ja vahinkoa tapahtunut juuri tuolla, ja muissakin Euran ja Kauttuan teollisuuslaitoksissa. Onko se vain sattumaa kun tuo eurajoki on ainoa Eurasta mereen johtava purkuputki jätteille. Vaikka nuo jätteet käsitelläänkin ja erotellaan vedestä, laitoksen kapasiteetti on rajallinen, kuten muissakin laitoksissa.

Käsittelylaitos käsittelee koko Euran kunnan yksityiset ja keskustan liikekiinteistöjen sekä Kauttuan asutuksen ja liikekiinteistöjen jätevedet. Lisäksi myös Jujo Thermal Oy:n sekä HK-Ruokatalo Oy:n jätevedet ja kaiken mitä noissa laitoksissa sattuu viemäriin ”pääsemään”. Toisinaan huonolla menestyksellä ja toisinaan vielä huonommalla menestyksellä.

Eurajoki toimii myös Säkylän kunnan sekä varuskunnan jätevesien purkupaikkana, varuskunnassa on myös pesula jossa pestään ilmeisesti koko suomen varuskuntien varusteet, tai ainakin suuri osa. Tuolta ne jätevedet ilmeisesti puhdistamon kautta johdetaan eurajokeen. Samaan kuuluu myös Lännen Tehtaat sokerin valmistuksineen, sekä muut Säkylän kunnan alueella olevat vettä käyttävät teollisuuslaitokset. Kuuluukohan myös tuo Köyliö samaan jokea kuormittavaan sakkiin.

Ainakin entisen Kiukaisten kunnan ja Panelian kylän jätevedet ohjataan Harjavallan kautta Poriin puhdistettaviksi.

1900 luvun alussa Kauttualle perustettiin A.Ahlsromin paperitehdas joka perustamisestaan saakka on jokea käyttänyt viemärinään. Paperitehdas on ajan kuluessa jo muutamaan kertaan vaihtanut nimeään ja omistajaa. Vaan tuo jätteiden johtaminen jokeen on jatkunut osittan siitä asti, toisinaan jätevesiä on jopa puhdistettu. Euraan tehtiin jäteveden puhdistamo jonne aluksi johdettiin Euran jätevedet ja paperitehtaan jäteliemet, sitten mukaan tulivat Euran ruokatalot ja muut teollisuuslaitokset. Säkylän varuskunta sekä sokeritehdas ja Säkylän jätevedet puhdistetaan Säkylän Köörnummen puhdistamolla ja johdetaan eurajokeen. Lisäksi koko Pyhäjärven ympäristön jätevedet johdetaan eurajokeen, kuten myös Köyliöjärven ympäristön jätevedet. Noita tutkiessani tuohon eurajokeen johdetaan jätevesiä koko pyhäjärven ympäristöstä ja hieman kauempaakin.

Puhdistetut jätevedet lasketaan eurajokeen Euran kunnan alueella.

Länsi-Eura, Etelä-Eura, Hinnerjoen, Auvaisen, Honkilahden, Koskenkylän, Mannilan, Mestilän kylien jätevedet Euran puhdistamolle.

Löytyy tekstiä osoitteesta:

http://www.koylio.fi/pdf_tiedostot/Kuulutukset/2011/Tekstiosa.pdf

”Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1983 rakennettu ja vuonna 2007 saneerattu ja tehostettu kaksilinjainen biologis-kemiallinen rengaskanavalaitos, jossa fosforin saostetaan rinnakkaissaostuksella (ferrosulfaatilla).

Saneerauksessa tehostettiin typenpoistoa ja lisättiin jälkikäsittelyyksiköksi Dynasand hiekkasuodatus. Nykyisin kaksi aiemmin rinnakkain toiminutta rengaskanavaa toimivat sarjassa DN-prosessina. Biologisen osan jälkeen on väliselkeytys. Prosessiin syötetään tarvittaessa teollisuushienokalkkia pH:n ja alkaliteetin nostamiseksi sekä nitrifikaation parantamiseksi.

Puhdistamolle johdetaan yhdyskuntajätevesien lisäksi HK Ruokatalo Oy:n Säkylän tehtaan esikäsitellyt jätevedet, Lännen Tehtaat Oyj:n sosiaalitilojen jätevedet sekä varuskunnan jätevedet. Vuodesta 2003 Pöytyän Yläneen jätevedet on johdettu Säkylän puhdistamolle. Sopimuksen mukaan Yläneeltä johdettava määrä saa olla enintään 400 m3/d neljännesvuosikeskiarvona mitattuna, vuorokausikohtaisesti enintään 800 m3/d ja hetkellisesti enintään 80 m3/h.Saneerattu puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2020.

Puhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan on myöntänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 23.05.2005.

Puhdistetut jätevedet johdetaan siirtoviemärillä, ja osan matkaa avo-ojassa, Eurajokeen.

Puhdistamolle tullaan johtamaan Köyliön Kepolan ja Kankaanpään jätevedet vuodesta 2010 alkaen. Köörnummen puhdistamon nykyinen kapasiteetti riittää vastaanottamaan Köyliön jätevedet.”

Hieman joen historiaa muutaman sadan vuoden ajalta.

Vaan kun tuo eurajoki on teollisuuden ja yhteikunnan toimesta pilattu täysin, ja perinpohjin, pohjamutiaan myöten. Aikojen kuluessa, eli noin 200-300vuoden kuluessa, jokeen on kaadettu jätteitä tonni- ja kuutiokaupalla, välittämättä joenvarren asukkaista ja joen eliöstöstä. Sama toiminta tuntuu olevan voimissaan yhä tänä päivänä.

Aloitetaan vaikka Euran Kauttualta ja sen historiasta, josta löytyy juttua A.Ahlströmin Paperitehtaan perustamisesta ja vielä vanhemmista tapahtumista jotka ovat vaikuttaneet eurajoen ympäristöön ja sen virtaamaan.

Rakennusperintömme sivustolta löytyy tietoa Kauttualta.

http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Kauttuan_ruukinalue/

Museoviraston sivulta löytyy juttua Kauttuan Ruukista

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=912

Historiaa löytyy myös Kauttuan ruukinpuiston sivuilta.

http://www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi/index.php/historia-73.html

Lainaus sivuilta;
”Kauttuan ruukinpuiston historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle, jolloin Lorenz Creuz perusti rautaruukin Kauttuankoskeen. Vuonna 1746 alueelle rakennettiin ensimmäinen rakennus ruukinhoitajan asunnoksi, jonka alkuperäiset kellariholvit ovat nykyisen kartanon perustana. Creutzien jälkeen omistajaksi tuli ensin Timm-suku, jonka hallussa Kauttuan ruukki oli 1700–1873. 1800-luku oli vävynä taloon tulleen Falck-suvun aikaa. Jälkimmäisten aikana rakennettiin pääosa kartanon ja ruukin säilyneistä asuinrakennuksista: päärakennus, kellotorni, Sepänkadun rakennukset ja puisto. Muutoksen ajan ruukissa aloitti 1873 paikkakunnalle saapunut liikemies Antti Ahlström, joka syrjäytti raudantuotannon puunjalostuksella. Hän rakensi vanhan rautaruukin tuntumaan paperitehtaan, jota on laajennettu jokaisella vuosikymmenellä aina nykypäiviin saakka. Kauttua on yksi niistä maamme rautaruukeista, joissa teollinen toiminta jatkuu edelleen alkuperäisen rautateollisuustuotannon pysähtymisen jälkeen. Nykyisin Kauttuan tehtaat ovat osa kansainvälisiä yrityksiä, jolloin tehtaan ja sen paikallisjohdon suuri ja kokonaisvaltainen vaikutus ympäristön rakentamiseen on päättynyt.”

Eli toisin sanoen.

Jo 1600 luvulla on tuon eurajoen saastuttaminen aloitettu raudan valmistuksessa käytettyjen materiaalien ym nestemäisten jätteitten juoksuttamisella jokeen, ja saastuttaminen on jatkunut siitä asti toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Alkuun tietenkään kukaan ei välittänyt mistään kunhan sai ne jätteensä kipattua johonkin pois omista nurkista. Raudan jalostus jatkui siihen asti kun A.Ahlström tuli Euran ruukin patruunaksi, ja saastuttaminen jatkui myös siitä eteenpäin yhä pahemmin. Jossain vaiheessa tietenkin jo ihmiset alkoivat vaatimaan noita jätevesiä puhdistettavaksi, ja joskus jopa koko tehdasta suljettavaksi, silloin varmaankin paperitehtaalle tehtiin oma puhdistamo, joka puhdisti osan jätevedestä määräyksien mukaisesti. Nimen omaan ”määräyksien mukaisesti”. Puhdistusta valvoi, jos valvoi, jokin viranomainen jos sattui ehtimään muilta kiireiltään, aivan sama juttu nykypäivänä.

Yleensä teollisuudelle annetaan lupa saastuttaa, ja asetetaan jotkin rajat joillekkin saasteille. Kunhan vain se teollisuuslaitos pysyy annetuissa rajoissa kaikki on ”hyvin”(???). Todellakin monta kysymysmerkkiä, yleensä ei ole jatkuvaa valvontaa, eikä se valvoja ole jatkuvasti valvomassa milloin venttiilit aukaistaan ja tyhjennetään jätesäiliöt. Tuo jatkuva valvonta perustuu teollisuuslaitoksen omiin ilmoituksiin, ja niiden luotettavuus saattaa olla jonkin verran kyseenalaista. Jätteitten tyhjennys tehdään silloin kun valvontaa ei ole odotettavissa, ja kun on tiedossa valvontaa, suljetaan nuo jätteen juoksutukset.

Tähän väliin voisi huomauttaa että ei tuo A.Ahlström ollut ainoa joen saastuttaja. Aikoinaan myös Kiukaisten Eurakoskella oli nahkatehdas. Satanahka joka käytti joen vettä surutta prosessivetenä nahkojen pesuun, sekä laski vedet takaisin jokeen ilman puhdistusta. 1930-40 luvulla toisinaan joki tosiaan myös haisi kuin viemäri, ja myös näytti siltä, siitä ajasta joki on jopa itsestään puhdistunut kun tuo nahkatehdas lopetti nahantuotannon joskus 1990 luvulla.

http://www.rauma.fi/raumanseutu/Paikallishistorian_opetusmateriaali/Rauman_seudun_teollistuminen.htm

Lainaus sivulta: 

SATANAHKA KIUKAISISSA 

Kaksikymmentäneljä tilallista Kiukaisista ja lähiseudulta kokoontuivat helmikuussa 1917 päättämään Satakunnan Nahkateollisuus Osakeyhtiön perustamisesta. Siihen aikaan maakunnan nahanvalmistajilla oli niin paljon työtä Venäjän armeijan tilausten toimittamisessa, etteivät Satakunnan talonpojat saaneet tuottamiaan vuotia jalostetuksi ilman uutta nahkatehdasta. Kiukaisista löytyi sopiva tontti, jolle rakennettiin tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämä tehdasrakennus. 19.11.1919 aloitettiin nahan valmistus. 

Alussa tehtaan toimintaperiaatteena oli muokata maakunnan tilallisten tuottamista vuodista parkkinahkaa heidän omiin pieksu-, valjas-, mäntti- ja kinnasnahkatarpeisiin.1920-luvulla alettiin ostaa raakavuotia ja valmistaa nahkaa sekä kenkäteollisuudelle että nahkakauppoihin. 

Vuonna 1932 osti diplomi-insinööri Aarne Hellemaa osake-enemmistön. Nyt alkoivat tehtaalla uudistukset. Konekantaa uudistettiin, valmistusmenetelmät vaihdettiin ja koko nahanvalmistus suunnattiin kenkäteollisuudelle, joka toi päällisnahat ulkoa. Parkkinahan valmistus väistyi kromipäällysnahan tieltä. Työntekijämäärä kasvoi kahdessa vuodessa kymmenkertaiseksi ja apua hankittiin myös ulkomailta. 

40- ja 50-luvun tyypilliset nahkanimet sannikkaat, vuohikkaat ja hevokkaat ovat väistyneet erilaisten nappa- ja naudikastyyppien tieltä. Samoin ovat hävinneet talilla, degraksella ja traanilla kyllästetyt rasvanahat ja aikoinaan markkinoita vallannut, kovaa kulutusta kestävä Mammut-kromipohjanahka. 

40-luvulla aloitettiin yhtiössä myös nahan oma jatkojalostus. Tyypillisiä erityistuotteita olivat nahkapukineiden, laukkujen, salkkujen ja käsineiden lisäksi naisten nahkahatut, puolustusvoimille leipä- ja karttalaukut, selkäreput ja taisteluvyöt, pesäpalloräpylät ja puukengät. 60-luvulla keskityttiin jatkojalostuksessa lammasmokkaturkkeihin, nappa- ja mokkapukineiden tuotantoon ja vientiin. 

1995 Satanahan tehdasyksiköiden pinta-ala oli 11.500 neliötä, palveluksessa 155 henkilöä. Silloin tehdas valmisti päivässä 650 naudanvuotaa kengänpäällis- ja laukkunahaksi. Pukinetehtaan vuosituotanto noin 8000 nahka-asustetta ja lammasturkkia, joista pääosa suuntautuu vientimarkkinoille. 

Satanahan toiminta loppui 1997 ja sen tilalle perustettiin Sata Leather. Nahantuotanto loppui Kiukaisissa vuonna 2003. 

Avoviemäri Eurasta mereen.

Mikähän on syynä näihin teollisuuden ja yhteiskunnan suorittamiin vesistöjen pilaamisiin. Näistä pilaamisista yleensä syytetään yksityisiä ihmisiä, no ei tietenkään kaikki aivan syyttömiäkään ole.

Kun esimerkiksi tuolla suomen teillä kulkee ja katselee muutakin kun sitä edelläajavan takapuskuria, niin huomaa ne roskat ja tölkkipakettien pahvilaatikot, tölkit, pullot ja muut roskat, pantilla ja ilman, tienvarressa ja osin tiellä. Sehän on tietysti aivan mahdoton ajatus, että jokainen kun sitä roskaa kantaa kaupasta ulos, huolehtisi myös ne jätteet asialliseen paikkaan, eikä viskoisi niitä tienvarsille. Nykyäänhän on noita keräyspisteitä monessa paikassa joista jätteet menee kierrätettäväksi ja uudelleen käyttöön, ja ne pahvit ja muoviroskat joita ei voida uudelleen käyttää menevät poltettavaksi ja energian tuotantoon.

Eihän tuosta pitänyt mitään kirjoitella vaan vesistöjen pilaamisesta ja lähinnä eurajoesta.

Eurajoki on n. 50 kilometriä pitkä joki läntisessä suomessa, joka johtaa Euran Kauttualta Pyhäjärven vedet Euranniittyjen viljelysalueiden halki, ja entisen Kiukaisten kunnan Eurakosken kylän läpi, jossa on pienessä koskessa pato ja voimalaitos, kylän jälkeen jokiuomaan liittyy sivujoki Köyliönjärvestä eli köyliönjoki. Köyliönjokeen johtaa putki kokemäenjoesta, tuota putkea käytetään kuivina aikoina lisäämään eurajoen virtausta. Virtaaman lisäämisen tarve johtuu taas siitä, että tuota eurajoen vettä käytetään Rauman kaupungin raakavesilähteenä, samoin Olkiluodon raakavesilähteenä, sekä Raumalla teollisuuden prosessivesilähteenä.

Kiukaisten kunta on liitetty osaksi Euran kuntaa, joten tuo joki virtaa alkulähteeltään ja puolet matkastaan Euran kunnan alueella.

Joki jatkaa peltoaukeiden läpi Panelian kylän halki. Kylän kohdalla on joessa kaksi haaraa, joista toisessa on voimalaitos, sekä toisessa haarassa vanha mylly, joka on osin kunnostettu ja esittelykäytössä. Toinen haara on padottu jotta virtaus saadaan siirtymään voimalaitoksen padolle. Kesäisin tuota toisessa haarassa olevaa myllyä käytetään näytös mielessä jopa myllyn alkuperäiseen käyttöön. Joki jatkaa seuraavaksi taas peltoaukeitten läpi Eurajoelle jossa Hudan kylässä on Saharinkoski, joka on padottu säännöstelypadolla. Padolla on myös mylly.

Eurajoen Kaukomäen ja Euran Panelian välillä on Lamminsuo sekä Huhdalla Kakeriansuo joiden välistä tuo eurajoki virtaa. Aikoinaan Saharinkoskella on joen uomaa syvennetty louhimalla kallioon joen uomaa syvemmäksi, ja samalla on tuota lamminsuota saatu kuivatettua viljelysmaaksi. Vieläkin muutamina vuosina kevättulvien aikaan saattaa lamminsuon viljelysmailla vesi nousta pelloille. Kakeriansuo kuuluu soidensuojelun piiriin. Lamminsuolta taas nostetaan turvetta maanparannusaineeksi ja sitä myös kuljetetaan ympäri eurooppaa kasvien alustaksi.

Huhdalta joki jatkaa Irjanteelle jossa Faltunkoski ja mylly. Faltunkoskea on kunnostettu ja ennallistettu kalastus ja virkistyskäyttöön. Sieltä taas joki jatkaa Eurajoen kirkonkylään jossa on voimalaitospato. Kirkonkylässä olevalle voimalaitospadolle on rakennettu kalaportaat. Siinä ilmeisesti on toivottu kalojen nousevan ylemmäksikin eurajokeen ja edelleen Faltunkoskelle asti, ja eteenpäinkin.

Padon jälkeen jokeen yhtyy Euran Turajärvestä laskeva Juvanjoki. Kirkonkylästä joki jatkaa kohti eurajoensalmea ja Verkkokaria jossa joki laskee mereen. Matkalla on muutama matala koski. Suutalankosken pato, Nolponkoski, Masinikoski, matkalla myös ohitetaan Vuojoen kartanon maisemat sekä Tiironkoski.

Pyhäjärven ja merenpinnan korkeusero on n.45m.

Linkistä löytyy lisää tietoa joesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurajoki_%28joki%29