Onhan noita päästöjä sattunut ennenkin.

Lainaus: Eurajoen alaosan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Juha-Pekka Triipponen

Vuonna 1999 Eurajokeen johdettiin pistekuormittavia jätevesiä keskimäärin 13 200 m3 vuorokaudessa, (n. 10 m3 min) josta A.Ahlström Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden jätevedenpuhdistamolta lasketut vedet käsittivät 48 %, Euran jätevedet 20 %, Lännen tehtaiden jätevedet 15 % ja Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta johdetut jätevedet 12 %. 

Eurajoen veden laatu vaihtelee voimakkaasti kuormituksesta ja virtaamaolosuhteista riippuen. Pyhäjärvestä Eurajokeen virtaava vesi on hyvälaatuista, mutta asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä hajakuormitus huonontavat veden laatua Eurajoen alajuoksulla. Eurajoen veden käyttökelpoisuutta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi. (???) Eurajoen tila on jonkin verran parantunut viime vuosikymmenten aikana teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien puhdistusmenetelmien kehityttyä.

Eurajoen veden happamuustilanne on yleensä hyvä. Suurimman ongelman pH-arvojen kannalta aiheuttaa Eurajoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat, joilta voi ajoittain huuhtoutua pH:ta alentavia yhdisteitä. Happamien sulfaattimaiden suhteellinen osuus valuma-alueen kokonaisalasta on kuitenkin niin pieni, ettei happamuustilanne ole kalaston kannalta kriittinen.

Ehkäpä suurimpana riskinä joen kalaston kannalta ovat joen varren teollisuus laitosten kemikaalivuodot, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaasti jokiveden pH-arvoon. Elokuussa 1989 A.Ahlström Oy:n Kauttuan tehtailta pääsi Eurajokeen noin 3 000 m3 rikkihappopitoista jätevettä, joka laski eurajoen pH:n 3,9 :ään. Vuonna 1990 kesäkuussa Kauttuan tehtailta pääsi 7 000 - 8 000 litraa lipeää Eurajokeen, jonka seurauksena jokiveden pH nousi korkeimmillaan 11,6:een. Tälläiset vuodot ovat joen kalaston ja muun vesieliöstön kannalta kohtalokkaita. 


Pirulle kun antaa pikkusormen se vie koko käden, vanha sananlasku pitää paikkansa.
Jätevedet joita lasketaan eurajokeen 13200 m3 vuorokaudessa, ja valvontaa ei ole edes nimeksi, kuka kertoo kuinka paljon jätettä menee yli luparajojen kun kukaan ei ole valvomassa. Paljonko on mennyt rikkihappoa jokeen vuosittain ja kuinka paljon lipeää. Joen virtaamaan nähden aika runsaasti. Kaikkea voidaan päästää pikkuhiljaa ja vähitellen, eihän se litra kuutiossa paljon meinaa. 13200m3 vuorokaudessa siitä puolet 6600m3 kahdelta saastuttajalta vuorokaudessa ja jos sitä happoa on vaikka se litra kuutiossa se tekee jo 6600litraa vuorokaudessa. Eikä tuollaista vuotoa edes huomata. Sen jälkeen on pakko jo ilmoittaa kun määrä on kuutioittain jolloin se vaikuttaa jo koko joen happamuuteen, ja samalla eliöstöön.

Olisikohan tuosta jotakin pääteltävää, eli minne ne hapot kuskataan silloin kun niitä ei päästetä jokeen, tai onko sittenkin tuo päättely oikea, että pieniä määriä lasketaan jatkuvasti jokeen jolloin ei siitä ole suurempaa haittaa kun se pieni määrä mönjää sekoittuu suureen vesimäärään niin sitä ei voi kunnolla edes mitata.

Vielä se ohijuoksutus JVPllä, kun lupaa ei ole minne nuo jätevedet kerätään, no ei minnekkään, päästetään ohi puhdistamon ja sellaisenaan eurajokeen. Levitellään käsiä ei voi mitään, ja kukaan ei ole vastuussa mistään.

Nuo alajuoksun kalat ovat perin hämmästyneitä, ja nauttivat suuresti kun kukaan ei noita kaloja edes pyydystä, en suostuisi moisia edes tarjoamaan kissalle appeeksi, ellei ole tarkoitus päästä kissasta eroon.
Koko joen vesi on ollut viime syksystä asti käyttökiellossa joka asiaan, uimiseen, kasteluun ja kalasteluun, kukaanhan ei tuota ole enää kymmeniin vuosiin, ellei satoinin vuosiin, käyttänyt juomavetenä ilman puhdistusta. No sitähän juotetaan raumalaisille olkiluotolaisille ja myös osaksi eurajokilaisille juomavetenä vesijohtoverkostossa.