Saastemittareita viritellään näyttämään saasteetonta.

Voi herran pieksut, eipä voi muuta sanoa.
Mittarin virittäjät iskee, taas kansaa vedetään kölin alta, varsinaiselle asialle ei tehdä yhtään mitään.
Lukekaa rivien välistä mitä tuossa lukee, eipä ole oikein mairittelevaa tekstiä.
Me teemme mittarit joilla meidän saasteitamme mitataan, ja me asetamme tulokset nähtäville meidän tekemällemme ylläpitämälemme infosivulle. Joenvarren asukkaat voivat ilmoitella meille havaitsemistaan ongelmista, mikään ei velvoita meitä mitenkään vastaamaan mihinkään ilmoitukseen, ja kaikki jotka eivät ole kanssamme samaa mieltä voivat vapaasti olla eri mieltä mitä me olemme.

"
Eurajoen kuntoa seurataan uusin mittarein.

Rauma ja alue. Länsi-Suomi. Julkaistu 18.6.2013 klo 11:45

Viime kesästä asti käyttökiellossa olleen Eurajoen kuntoa ja kunnon seurantaa pyritään kohentamaan kesällä käynnistyvällä yhteishankkeella.

Vedenlaadun tarkkailua tehostamaan jokeen asennetaan kolmesta neljään uutta automaattista mittaria. Niiden tulokset on jatkossa kaikkien nähtävissä kartalla uudella nettisivustolla, joka avautuu sekin kesän mittaan. Samalla myös perinteistä vesinäytteillä tapahtuvaa seurantaa tehostetaan.

Eurajoki.info-nimiseen palveluun kerätään lisäksi asukkaiden ja joen varren toimijoiden kokemuksia niin nykypäivän joesta kuin menneiltä vuosiltakin. Kokemukset kerää Turun yliopiston Porissa toimiva maisemantutkimuksen oppiaine.

Uuden hankkeen yhtenä tavoitteena on turvata Eurajoen suojelutyön pitkäaikainen koordinointi ja rahoituksen jatkuvuus sekä eri toimijoiden välinen vuorovaikutus.

Hankkeessa ovat mukana Pyhäjärvi-Instituutin, JVP-Eura Oy:n ja Turun yliopiston lisäksi kaikki alueen kunnat. Varsinais-Suomen Ely-keskus rahoittaa hanketta Länsi-Suomen EAKR-varoista.

Työt JVP-Euran jätevesilaitoksen toimivuuden parantamiseksi on aloitettu ja alkukesän kokemukset näyttävät hyviltä. Toukokuussa käynnistetyn ohitusvesien hygienisoinnin raportit näyttävät enterokokkipitoisuuksien laskeneen toivotulla tavalla. Edelleen puhdistamolla ja Euran kunnassa kannetaan huolta kuntalinjasta tulevan jäteveden laadun suuresta vaihtelusta. Selvitykset jatkuvat edelleen. Kuormitusta tulee ilmeisen selvästi lähteestä, jollaista ei pitäisi olla, aprikoi toimitusjohtaja Anna Halinen.

Jätevedenpuhdistuksen toimivuuden ohella on olennaisen tärkeää, että kaikki jokivarren asukkaat ja yritykset muistavat vastuunsa ympäristön kuormittajana, muistuttaa vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutista.
"

Ja taas tuo paikallislehti kirjoittelee tuosta eurajoki nimisestä ongelmasta, jolle kukaan ei voi tehdä mitään. Tuskin haluakaan löytyy, sehän aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä kaikille JVP:n osakkaille. Edullisempaa onkin rakentaa mittareita, jotka näyttävät mitä halutaan niiden näyttävän, ja kuka haluaa. Samalla tehostetaan normaalia näytteenottoa?? Yhä edelleen siihen jokeen tungetaan "jätevettä" ja sitä yritetään ennen jokeen laskemista hapoilla ja kemikaaleilla "puhdistaa". No en todellakaan vieläkään tajua miten lisäämällä happoja ja myrkkyjä voi jokin puhdistua. Tietenkin siinä elävät olennot kuolevat, samalla bakteerit, jotka olisivat hyödyksi joen tasapainolle. Tuollainen happokylpy ei erottele hyödyllisiä ja haitallisia bakteereja millään tavalla, se tappaa kaiken elollisen. Samalla joki tietenkin "puhdistuu" kun mitattavia bakteereja ei ole, vaan eipä taida olla henkilöä joka suostuisi tuota lientä juomaan, oman terveytensä menettämisen uhalla. Onhan noita fakiireja jotka juovat jopa lipeää ja syaniidia, mutta se ei liity tähän juttuun.

Hankkeita viritellään, ja työryhmiä perustetaan, sekä kerätään tietoa ennen ja jälkeen sekä historiasta. Mitä iloa näistä on kun kukaan ei tee varsinaiselle asialle yhtään mitään, paitsi kaataa happoa jokeen.

Kukahan tuota eurajoki infoa ylläpitää, ja kuka päättää mitä sinne kirjoitetaan ja millä tavalla. Yleensä tilastot ja infot ovatkin tekijänsä ja tilaajansa kuvia, ja esittävät aina sen tekijän mielipiteen.
HARVEMMIN TAI EI KOSKAAN TODELLISUUTTA.
Siinä se hieman alempana tulikin hankkeen kerääjät ja rahoittajat. Kertoo kyllä missä mennään ja kuka maksaa, eli vanhat sananlaskut pitävät edelleen paikkansa,
"Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto."
tai
"Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt."

Vesilaitoksen toimivuutta on parannettu jo parikymmentä vuotta, mitä on saatu aikaan.
Joki saatu käyttökieltoon ja kaikki alajuoksun koskien perkaukset sekä kalastuksen edistämistoimet ovat olleet täysin turhia. Mikään kala ei suostu vapaaehtoisesti nousemaan tuohon eurajokeen, ei niitä kutupaikkoja kaloille vain koristeeksi luotu, niitten oli tarkoitus edistää joen virkistyskäyttöä ja urheilukalastusta. No pieleen meni, ei voi mitään. Siinä happoliemessä ei voi mikään kala viihtyä, vettä ei voi käyttää kasteluun ei voi myöskään käyttää mattojen pesuun, eikä yleensä mihinkään. Kalat ei suostu nousemaan jokeen, eikä istutetut kalat pysy joessa. Olisiko parempi pistää tiheäsilmäinen verkko jokisuuhun, jotta istutetut kalat pysyisivät paremmin joessa, eivätkä karkaisi merelle.

Johtajat siellä täällä väittävät kiven kovaan, että meiltä ei mikään ole koskaan kotoisin, ne on ne muut jotka aina tekee virheitä, ja saasteet tulevat aina jostakin salaisesta paikasta, jota ei mistään eikä kukaan koskaan löydä.
EI KOSKAAN MEILTÄ, VAAN NAAPURISTA.
Kukaan ei ota vastuuta mistään, siihen on syykin, vastuun ottamalla täytyy asialle tehdä jotakin muutakin kuin lisätä jokeen happoja, ja muita myrkkyja jotka ovat itsessään jo saasteita. Onhan tuotakin jo entisaikoina kokeiltu mitä se tekee kun jokeen "pääsee vahingossa" lipeää, happoja ym. Se joki ei siitä puhdistunut silloinkaan, eikä puhdistu nytkään. Ei toimielimiä ja työryhmiä perustamalla eikä mittareita virittämällä.

Ainoa puhdistuskeino on se että jokeen ei lasketa MITÄÄN MUUTA KUIN PUHDASTA VETTÄ pyhäjärvestä.

Joen puhdistukseen kuuluu myös sen pohjan puhdistus kaikesta vuosisatojen saasteista. Siinähän sitä haastetta onkin jopa ympäristöasioista vastaaville. Vastataan (?) ympäristöasioista, vaan ei seurauksista, eikä mistään muustakaan jokivarren asukkaiden tarpeisiin ja joen käyttöön liittyvistä asioista. Jokea on käytetty viemärinä jo n.300vuotta, ja saastuttajat ovat suurimmaksi osaksi jo hävinneet maailmankartalta, vaan saasteet ei ole hävinneet joen pohjalietteestä yhtään minnekään. Ellei sitten ne joenpohjan bakteerit ole jo osaa saasteista hävittäneet. Nyt kaadetaankin permuurahaishappoa jokeen, ettei vaan ne hyödylliset bakteeritkaan pääse puhdistamaan jokea luonnonmukaisesti.

Ja mikähän on tuo poliittinen ja viranhaltijan tosiasiallinen vastuu, eli mistä viranhaltija vastaa. Onko tuo pelkästään sanahelinää. Vastuu, miten se konkretisoituu. Onko se taloudellista vastuuta, vai poliittista vastuuta. Taloudellisessa vastuussa viranhaltija joutuu korvaamaan rahallisesti aiheuttamansa vahingon, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Koskaan ei yksikään viranhaltija ole joutunut korvaamaan mitään taloudellisesti, korvaussummat aina otetaan yhteisistä veroilla kerätyistä varoista. Poliittinen vastuu onkin myös pelkkää sanahelinää, millä ei ole mitään vastinetta. Viranhaltijan irtisanominen on pelkästään muodollinen ele, ja sama viranhaltija saakin yleensä paremman paikan jostain muualta, vähintään samalla palkalla ja sama homma jatkuu.

SatakunnanKansa Kommentoi myöskin tuota samaa juttua 18.06 2013 "Päättyykö joen käyttökielto?" oikein kuvan kanssa, jossa tarkastellaan jotakin vesinäytettä. Kuvateksti kertookin jo taas kaiken.
"Pyhäjärvi-instituutin Teija Kirkkala tarkastelee Eurajoesta Kauttualla otettua vesinäytettä."
Kukaan ei voi väittää ettei näyte olisi eurajoesta, vaan pieni virhe paikassa. Eurajoki saa alkunsa Euran Kauttualla jossa se vesi on ilmeisesti samaa vettä kuin pyhäjärvessä, joka on vielä ainakin toistaiseksi uimakelpoinen, eikä vesikään ole käyttökiellossa. Se JVP-Euran purkuputki avautuu eurajokeen vasta Eurassa ja virtasussuunnasta päätellen tuo vesi on kohtalaisen puhdasta siihen asti. Kun vesinäytteitä otetaan puhtaasta pyhäjärven vedestä, se on silloin puhdasta pyhäjärven vettä, vaikka otetaankin eurajoesta.

Eikä tuo eurajoki ole ainut ...

Niin surullista kun se onkin joka puolella Suomea tapahtuu saman kaltaisia "inhimillisiä erehdyksiä" joissa "pääsee" milloin mitäkin jätettä vesistöihin, ja kuka tuon kaiken korvaa ja kuka tuosta kaikesta hyötyy.

Korvaukset tietenkin tulee kaikkien yhteisesti maksettavaksi, sekä siivouskulujen ja palauttamisen osalta. Yleensä noista siivouksista ja palautuksista ei ole vastaavaa hyötyä, kun kukaan ei sitä pilattua vesistöä enää saa ennalleen, ei vaikka tehtäisiin mitä toimenpiteitä. Menee muutama sukupolvi että tuo pilattu vesistö palautuu ennalleen, ja se on mahdotonta nykymenolla. Siihen on syykin, nimittäin se, että ennen kun vesistö on edes vähän toipunut edellisestä myrkkypäästöstä, tulee jo seuraava, ja toipumista ei tapahdu. Saman kaltaista toimintaa lähes jokaisessa Suomen vesistössä, ei se eurajoki ole ainoa eikä erikoistapaus. Joen ja vesistöjen vaikutusalueella asuvat ihmiset vain joutuvat sietämään sen lähivesistön pilaamisen.

Hyödyn tietenkin korjaa se joen ja vesistön pilaaja.
Oli sitten vahinko tai suunniteltu toimi, joka tapauksessa se pilaaja ei voi korvata missään muodossa sen vesistön pilaamista. Kun vesistö on pilalla, se on pilalla, ei siitä minnekään pääse. Miten voi korvata sen että koko joki on vuoden käyttökiellossa, uimarantoineen ja virkistyskäyttöineen, sekä myös vesi jota ei saa käyttää peltojen kasteluun eikä mihinkään muuhunkaan, puhumattakaan siitä että se olisi käytettävissä talousvetenä.
Vesistön pilaajan ei tarvitse huolehtia omista velvoitteistaan, eli toimintansa huolellisuudesta ja jätteittensä asiallisesta käytöstä. Tätä kautta tulee pilaajan hyöty, kun ei tarvitse korostaa tuota kaikille yhteistä yhteisen hyvän vaalimista, vaan voi jättää sen koulutuksen ja ja muut "toisarvoiset" asiat jokaisen työntekijän omalle vastuulle. "Vahingon" tapahduttua voikin vain levitellä käsiään, "No ei voi enää mitään tapahtuneelle, tulemme korvaamaan aiheuttamamme vahingon." Kun vain ne teot olisivat puheitten mukaisia.

Samaan liittyy myös nuo valtion virastojen myöntämät "ympäristöluvat" joissa myönnetään ympäristön pilaaminen luvan kanssa, antamalla jokin raja, jollekin päästölle, josta ei ole haittaa luonnolle. Voikin kysyä mikä on haitaton päästö, kun se tuppaa ylittymään jossain vaiheessa, ja sitten taas myönnetään lupa sillekin.
Esimerkkejä löytyy joka puolelta Talvivaarasta eurajokeen ym ym.
Talvivaarasta on kirjoitettu lähes kirjastollinen kirjoituksia muutaman vuoden aikana. Tulvavallit ja varoaltaat vuotaa kuin seula ja mitä tekee ELY keskus muuta kun myöntää lupia taas tuollekin vuodolle ja vesistöt on pilalla, jätettä kaikkialla.
Oma lukunsa taas on tuo eurajoki, jonne aivan luvan kanssa lisätään myrkkyjä ja happoja vain sen vuoksi jotta saadaan nuo ulosteperäiset bakteerit hävitettyä. Ei kai kukaan tuohon hömppään usko, ettei muka nuo hapot ja myrkyt vaikuta mihinkään muuhun joen eliöstöön. Täysin uskomatonta ja vastuutonta toimintaa jonka aluehallintovirasto on hyväksynyt.

Vielä muutama esimerkki nykymenosta joista lehdet kirjoittaa, eli uutiskynnyksen ylitys ja montako vastaavaa jäi huomiotta:
<======================================>

Julkaistu Ilta-Sanomissa: 21.5.2013 9:04


Helsingin Mätäejoessa satoja kaloja tappaneen myrkkypäästön syy on selvinnyt.

Teknoselta kerrotaan, että kyse on ollut inhimillisestä virheestä. Samalla on varmistunut, että päästö on peräisin Teknoksen maalitehtaalta. Teknoksen konsernijohtajan Pekka Rantamäen mukaan yhtiön Pitäjänmäellä sijaitsevalta tuotantolaitokselta vuoti eilen iltapäivällä myrkyllistä liuotinta sadevesiviemäriin.

Rantamäen mukaan vuoto johtui virhekytkennästä. Rantamäki kertoo, että kyse oli yksittäisen työntekijän inhimillisestä virheestä.

Myrkkyvuoto tappoi satoja kaloja. Rantamäki ei osaa arvioida, kuinka paljon liuotinta jokeen on päässyt.

Hänen mukaansa Teknoksella pohditaan, miten eilisen kaltaiset tapahtumat voitaisiin ehkäistä entistä paremmin.

– Koulutusta täytyy lisätä. Lisäksi pitää miettiä teknisiä ratkaisuja, joilla toiminta olisi entistä varmempaa.

Pelastuslaitos ja Helsingin ympäristökeskus selvittävät tapausta yhdessä poliisin kanssa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut sulki eilen illalla useita Mätäjokeen laskevia sadevesiviemäreitä. Veteen laskettiin myös imeytyspuomeja, joilla on mahdollista kerätä vedestä ainakin öljypohjaisia aineita.
STT


<======================================>


Julkaistu Satakunnan Kansa 21.5.2013 18:21 päivitetty 21.5.2013 20:54

Talvivaarasta valui rautapitoista vettä - värjäsi joen oranssiksi

Talvivaaran kaivokselta pääsi tiistaina rautapitoista vettä purkuvesien mukana etelään. Sen vuoksi vesi värjäytyi Lumijoessa ruskeankeltaiseksi muutaman kilometrin matkalla.

Talvivaara keskeytti vesien juoksutukset havaittuaan ongelman.

– Olemme tietoisia asiasta ja ongelman syytä selvitetään. Havainto tuli meille yksityisiltä, sanoo Kainuun ely-keskuksen luonto- ja ympäristövastuun yksikön päällikkö Sari Myllyoja.

Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissisen mukaan rauta ei ole saostunut kunnolla viimeisessä altaassa, mikä saattaa johtua humuksen pääsystä puhdistusprosessiin.

– Vielä maanantaina näytteet täyttivät lupaehdot. Nyt rauta on noussut pohjasta ja noussut juoksutusputkien tasolle. Juoksutuksen keskeytys on mahdollista, kun ei olla padon ylärajoilla, Nissinen arvioi.

Korjattu aiempaa uutista: Talvivaarassa valutettiin vettä suunnitellusti, joten ongelmana ei ollut vuoto vaan veden rautapitoisuus.
STT

<======================================>

Kaikkea ei voi ymmärtää.

Kaikkea ei voi ymmärtää vaikka kuinka haluaisi, ja vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa.

Alasatakunta kirjoittaa nettisivullaan:
<========================================>

Eurajoen käyttökielto pois jo lähiaikoina?
14.05.2013 09:09

Eura
JVP-Eura Oy on aloittanut ohijuoksutusvesien hygienisoinnin. Toimitusjohtaja Anna Halinen toivoo, että Eurajoen käyttökielto voidaan purkaa jo lähiaikoina.
– Mikrobiologinen riski Eurajoesta on siirretty nyt kemikaaliriskiksi JVP:lle, Anna Halinen kiteyttää.
Uusi hygienisointilaitteisto on lisännyt jätevedenpuhdistamon ohijuoksutusveteen hygienisoivia kemikaaleja viime keskiviikosta lähtien. Laitteisto syöttää veteen permuurahaishappoa. Kemikaali on voimakas, mutta joelle siitä ei ole viranomaisten mukaan haittaa.
– Kemikaali reagoi vedessä välittömästi, ja on täysin reagoinut alle kymmenessä minuutissa. Jokeen on putkessa noin 45 minuutin matka, eikä vesi voi missään olosuhteissa virrata niin nopeasti, ettei kemikaali ehtisi reagoida ennen jokea, Anna Halinen selittää.
Vetyperoksidi ja muurahaishappo, joista hygienisoiva aine valmistetaan, ovat voimakkaasti hapettavia ja syövyttäviä kemikaaleja, ja niiden käsittely on vaarallista.
Toiveissa on, että joen käyttökielto voitaisiin purkaa jo seuraavan näytteenoton jälkeen.
Lisää ASK 14.5.
<========================================>

Ei todellakaan voi ymmärtää kaikkien järjenjuoksua, eikä ainakaan insinöörien, ja vielä vähemmän diplomi insinöörien.
Jokeen kaadetaan lisää myrkkyjä, kun joki pitäisi saada puhdistettua.

Herrojen kotkotuksia, joista ei ole kun haittaa jokivarren asukkaille ja joen eliöstölle.
Eipä vielä ole kalaa näkynyt joka uiskentelee muurahaishapossa tai vetyperoksidissa, jos mainittuihin liemiin pistää kalan uimaan tapahtuu merkillisiä asioita, kala nimittäin oppii selällään uimisen taidon muutamassa sekunnissa ja sen jälkeen siinä käy aika kuhina ja kuplinta sen kalan ympärillä, kunnes ei kalasta ole mitään jäljellä.
Tällaisilla myrkyillä kuormitetaan jokea lisää joka päivä. Se todellakin tappaa kaiken elämän joesta jos sitä sattuu lorahtamaan hieman liikaa, kuten tuolla on ollut tapana aina näihin päiviin asti.

Olisiko samalla voinut lisätä tuohon liemeen vielä suolahappoa, typpihappoa ja rotanmyrkkyä, kun joku saattaa vielä olla hengissä joen varrella.

Niin kun jo joskus jossakin ehdotettiin, että joki on puhdas silloin kun siitä voi ottaa juomavetensä ja säilyy hengissä vielä senkin jälkeen.

Voi jokeen varmaan ensi kesänä mennä jokeen uimaankin, ja veden käyttökielto puretaan, pesu ja puhdistusaineet myös puhdistavat sen uimarin. Ei todellakaan löydy yhtään bakteeria jokivedestä tuon myrkkymäärän jälkeen, eikä myöskään mitään kaloja eikä rapuja, puhumattakaan simpukoista, jos joku sattuu käymään pyydykseen, on varmaan jo valmiina paketissa ja muhevaksi kypsynyt.

ELY keskuskin on tyytyväinen kun vesinäyte on puhdas, näyteastiakin pysyvät puhtaina. Eipä taida kasvaa edes levää joessa, samalla pysyy vesikasvillisuuskin kurissa. Peltojen kastelussa saattaa olla pieniä haittavaikutuksia, kun nimittäin se "jokivesi" polttaa kaiken kasvillisuuden. Saattaa ne pumput ja putketkin hieman kärsiä veden hapettavasta vaikutuksesta, eli toisin sanoen syöpymisestä. Toivottavasti nuo ovat käytännössä ruostumatonta ja haponkestävää terästä, tai pinnoitettu riittävän paksulla pinnotteella syöpymisen estämiseksi.

Onkijatkaan eivät häiriinny kohon hyppelyn vuoksi. Perhokalastajat saavat olla aivan rauhassa, ellei ne kahluusaappaiden sulaminen jokiveteen häiritse, eikä sen siiman häviäminen.

Täytyypä harkita samaa happokäsittelyä omalla tontilla kun joku tulee kysymään jäteveden puhdistuksesta, aattelin kaataa tuonne viemäriin hieman typpihappoa ja muurahaishappoa sekä vetyperoksiidia, pitäisi olla kaikkien taiteen sääntöjen mukaan puhdasta jätevettä, joka poistoputkesta lorisee lähimpään ojaan.
No todellisuudessahan tuo täytyisi kuskata ongelmajätelaitokselle, eikä lähimpään ojaan joka laskee taas eurajokeen. Siellähän ei mitkään pienet myrkkymäärät meinaa yhtään mitään sen rinnalla mitä JVP-Euran puhdistamolta sinne kipataan.

Kun ei normaali paskat riitä joen täydelliseen pilaamiseen, lisätään seokseen vielä happoja ja muita myrkkyjä, muka sitä varten että vesi puhdistuisi. Mikä ero on tuolla vahingolla, josta tuolla edempänä oli juttua, ja sitten tällä nykyisellä happokuormalla samankaltaista myrkkyä ennen vahingossa ja nyt ELY keskuksen siunaaman luvan kanssa.

( Elokuussa 1989 A.Ahlström Oy:n Kauttuan tehtailta pääsi Eurajokeen noin 3 000 m3 rikkihappopitoista jätevettä )
( Vuonna 1990 kesäkuussa Kauttuan tehtailta pääsi 7 000 - 8 000 litraa lipeää Eurajokeen )

Onhan noita päästöjä sattunut ennenkin.

Lainaus: Eurajoen alaosan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Juha-Pekka Triipponen

Vuonna 1999 Eurajokeen johdettiin pistekuormittavia jätevesiä keskimäärin 13 200 m3 vuorokaudessa, (n. 10 m3 min) josta A.Ahlström Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden jätevedenpuhdistamolta lasketut vedet käsittivät 48 %, Euran jätevedet 20 %, Lännen tehtaiden jätevedet 15 % ja Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta johdetut jätevedet 12 %. 

Eurajoen veden laatu vaihtelee voimakkaasti kuormituksesta ja virtaamaolosuhteista riippuen. Pyhäjärvestä Eurajokeen virtaava vesi on hyvälaatuista, mutta asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä hajakuormitus huonontavat veden laatua Eurajoen alajuoksulla. Eurajoen veden käyttökelpoisuutta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi. (???) Eurajoen tila on jonkin verran parantunut viime vuosikymmenten aikana teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien puhdistusmenetelmien kehityttyä.

Eurajoen veden happamuustilanne on yleensä hyvä. Suurimman ongelman pH-arvojen kannalta aiheuttaa Eurajoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat, joilta voi ajoittain huuhtoutua pH:ta alentavia yhdisteitä. Happamien sulfaattimaiden suhteellinen osuus valuma-alueen kokonaisalasta on kuitenkin niin pieni, ettei happamuustilanne ole kalaston kannalta kriittinen.

Ehkäpä suurimpana riskinä joen kalaston kannalta ovat joen varren teollisuus laitosten kemikaalivuodot, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaasti jokiveden pH-arvoon. Elokuussa 1989 A.Ahlström Oy:n Kauttuan tehtailta pääsi Eurajokeen noin 3 000 m3 rikkihappopitoista jätevettä, joka laski eurajoen pH:n 3,9 :ään. Vuonna 1990 kesäkuussa Kauttuan tehtailta pääsi 7 000 - 8 000 litraa lipeää Eurajokeen, jonka seurauksena jokiveden pH nousi korkeimmillaan 11,6:een. Tälläiset vuodot ovat joen kalaston ja muun vesieliöstön kannalta kohtalokkaita. 


Pirulle kun antaa pikkusormen se vie koko käden, vanha sananlasku pitää paikkansa.
Jätevedet joita lasketaan eurajokeen 13200 m3 vuorokaudessa, ja valvontaa ei ole edes nimeksi, kuka kertoo kuinka paljon jätettä menee yli luparajojen kun kukaan ei ole valvomassa. Paljonko on mennyt rikkihappoa jokeen vuosittain ja kuinka paljon lipeää. Joen virtaamaan nähden aika runsaasti. Kaikkea voidaan päästää pikkuhiljaa ja vähitellen, eihän se litra kuutiossa paljon meinaa. 13200m3 vuorokaudessa siitä puolet 6600m3 kahdelta saastuttajalta vuorokaudessa ja jos sitä happoa on vaikka se litra kuutiossa se tekee jo 6600litraa vuorokaudessa. Eikä tuollaista vuotoa edes huomata. Sen jälkeen on pakko jo ilmoittaa kun määrä on kuutioittain jolloin se vaikuttaa jo koko joen happamuuteen, ja samalla eliöstöön.

Olisikohan tuosta jotakin pääteltävää, eli minne ne hapot kuskataan silloin kun niitä ei päästetä jokeen, tai onko sittenkin tuo päättely oikea, että pieniä määriä lasketaan jatkuvasti jokeen jolloin ei siitä ole suurempaa haittaa kun se pieni määrä mönjää sekoittuu suureen vesimäärään niin sitä ei voi kunnolla edes mitata.

Vielä se ohijuoksutus JVPllä, kun lupaa ei ole minne nuo jätevedet kerätään, no ei minnekkään, päästetään ohi puhdistamon ja sellaisenaan eurajokeen. Levitellään käsiä ei voi mitään, ja kukaan ei ole vastuussa mistään.

Nuo alajuoksun kalat ovat perin hämmästyneitä, ja nauttivat suuresti kun kukaan ei noita kaloja edes pyydystä, en suostuisi moisia edes tarjoamaan kissalle appeeksi, ellei ole tarkoitus päästä kissasta eroon.
Koko joen vesi on ollut viime syksystä asti käyttökiellossa joka asiaan, uimiseen, kasteluun ja kalasteluun, kukaanhan ei tuota ole enää kymmeniin vuosiin, ellei satoinin vuosiin, käyttänyt juomavetenä ilman puhdistusta. No sitähän juotetaan raumalaisille olkiluotolaisille ja myös osaksi eurajokilaisille juomavetenä vesijohtoverkostossa.

Onkohan teollisuudella vaikeuksia jätteiden kanssa.

Niin kuin paikallinen lehti kirjoitti 11.05 2013.

<<<<<<<<<<<<
Vaatimus Eurajoen haitattomasta kemikaalipitoisuudesta on kohtuuton
 Länsi-Suomi | Julkaistu 10.5.2013 klo 22:35

Kauttualla toimivat paperiteollisuusyhtiöt valittivat saamistaan ympäristöluvista yhdessä. Pääosa valituskohteista koskee jätevesiä.
Kauttuan paperiteollisuus vastustaa Eurajoen veden kemikaalipitoisuudelle asetettua ehdotonta raja-arvoa.
Myös joen hyötykäyttöä tulee teollisuuden mielestä voida rajoittaa poikkeustilanteissa.
Jujo Thermal Oy ja Ahlström Tampere Oy Kauttuan tehdas ovat laatineet laitosten ympäristöluvista yhteisen valituksen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) päätti luvista runsas kuukausi sitten.
Lue lisää lauantain Länsi-Suomesta

JamiJokinen"

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Onko tämä ymmärrettävä niin, että teollisuudella PITÄÄ olla oikeus heittää jätteensä luontoon ja pilata kaikkien yhteinen, tässä tapauksessa joki. Jopa noista pienistä rajoista valitetaan. Olisi varmaan parempi jos ei mitään rajoja edes olisi.

Joen käyttäjät ja joenvarren asukkaat ovat ilmeisesti hieman eri mieltä asiasta.
Onkohan näitten teollisuuslaitosten henkilöstö myös eri mieltä siitä, jos joenvarren asukkaat käyvät kippaamassa jätteensä noiden laitosten pihoille ja kulkureittien varsille, kunhan se ei ole jatkuvaa ja se tehdään silloin kun sattuu olemaan jätettä pöntössä. Eihän vahingoille tietenkään mitään mahda, kun se kuorma sattuu leviämään juuri siinä tehtaan portilla ja johtajan auton kohdalla. Eihän siitä ole haittaa kun sen yhden kerran, kunnes tulee seuraava satsi. Tässä tapauksessahan se jätteen levittäjä joutuu sen jätteen aiheuttamat haitat korvaamaan.
Vaan kuinkahan on kun se teollisuuslaitos kippaa ne jätteensä jokeen. Valitetaan vain että näin on käynyt ja asialle ei enää mitään mahda, sekä levitellään käsiä. Eikä kukaan puhu mistään korvauksista eikä siivoamisista yhtään mitään.

Sanoisin että tuo on järjetöntä ja vastuutonta toimintaa, oli sitten kyseessä teollisuuslaitos tai kunnan yksityinen vedenpuhdistamo. Kunta vain on pessyt omat kätensä koko jutusta yksityistämällä koko jäteveden käsittelyn.

Kaiken joen kuljettaman jätteen siivoaminen kuuluisi noille teollisuuslaitoksille ja myös sille kunnalle joka tuota jätettä sinne jokeen laskee ja ohijuoksuttaa puhdistamolla. Se kunta kuitenkin on osallisena tuossa JVP laitoksessa.

Se siivous onkin ihan oma juttunsa, josta tulee lisää ongelmia, ja pitkäksi ajaksi.
Jätteitä kipattu jokeen lähes viime vuosituhannen puolivälistä asti, minne ne jätteet on menneet, ellei joen pohjalle tukkimaan virtausta. Kun noita jätteitä joen pohjasta aletaan siivoamaan ja puhdistamaan jokea, sekä avaamaan uomaa, mitähän sieltä lähtee liikkeelle joen virtaaman mukaan, ja mitä se tekee joen alajuoksulla, sekä joen varrella oleville vedenottamoille ja pohjavesialueille.

Joskus tuo siivous on tehtävä, niin valitettavaa kun se teollisuuden kannalta onkin. Siinä vaiheessa ei teollisuus enää olekkaan mukana, ainakaan vapaaehtoisesti, maksamassa joen ruoppausta, tai vähättelee saasteidensa määrää, Kustannukset taas otetaankin verovaroista, kun ne kuuluisi ottaa siltä joka vahingon on aiheuttanut, näinhän se aina menee. Jos käyn kippaamassa jätteeni teollisuuslaitoksen päällikön oven eteen, kai joudun sen siivouksen maksamaan ja siivoamaan sotkut. No teollisuus onkin valtionjohdon erityisessä suojeluksessa, kunhan vain "luvat" on kunnossa ja kaikki menee "lain ja määräysten"  mukaan oikein, niin ei ole mitään vaaraa joutua maksamaan ylimääräistä.
Ellei jätteitten kippaaminen sovi päästörajoihin, niin muutetaan rajoja, koska kuitenkin ne jätteet jonnekkin täytyy järjestää, ja mikä sen helpompi tapa on kun kipata ne viemäriin ja sitä kautta jokeen. Samalla kilisee teollisuuden kassaan rahaa joka kuuluisi joen puhdistukseen, kun päästöä ei "huomata" muutamaan viikkoon.

Yleisempää juttua tuosta eurajoki avoviemäristä.

Kaikki ojat ja pienet purot, jotka virtaavat asutuksen läheisyydessä, ovat aina olleet avoviemärinä, tavalla tai toisella. Ei siinä mitään, niin kauan kun sinne ei viskota mitään kemikaaleja, jotka eivät häviäkkään luonnosta luonnon omin voimin. Pieniä määriä toki voi yrittää noinkin hävittää, kunhan se ei ole jatkuvaa, ja määrät ei ole mitään kanisteri ja tynnyri luokkaa. (kertoo ympäristöministeriön sallimat päästörajat)

Tuossa tuleekin vastaan tämä nykyinen politiikka, jolla kaikki jätteet kerätään samaan paikkaan, ja kun laitteet ei toimi niin sitten ollaan ongelmissa. Noita ongelmia riittää siellä ja täällä, lähtien Talvivaarasta ja jatkuen avoviemäri eurajokeen, joka on siinä käytössä ollut jo satoja vuosia. Kun tuo teollisuus muka saa jotakin päästää johonkin vesistöön, niin se on menoa sitten, sitä jätettä riittää, ja samalla teollisuus vain kerää yhä suurempia voittoja, myös niiden vesistön varrella asuvien ihmisten kaventuneiden mahdollisuuksien kustannuksella.

Taas tulee mieleen tuo eurajoki jossa entisinä aikoina kalastettiin, jopa lohia ja taimenia, sekä ravustettiin ja kerättiin joki- ja helmisimpukoita. Nykyään kun tuota jokea katselee, kaikki on teollisuuden pilaamaa, ja millon minkäkin kemikaalin kyllästämää lietettä, jossa ei kalat kauaa ui eikä ravut eikä simpukat viihdy.

Eipä ne alajuoksun kalaportaat ja koskien kunnostukset paljoa lohduta. Yläjuoksulta tulee milloin mitäkin mönjää tonnikaupalla, ja sen aikaa kun ei tule, niin joki jo itsessään irrottaa entisiä kemikaaleja pohjaliejun seasta ja kuljettaa niitä kohti alajuoksua. Alajuoksulla vain ihmetellään miksei nuo kalat ja muut veden eliöt oikein nouse itse jokeen. Nekin kalat jotka jokeen on istutettu häviävät aika nopeasti, ellei kuole myrkkyihin niin kiireen vilkkaa käyttävät noita kalaportaita hyödykseen ja uivat kauas merelle.

Eikä nykyisin v.2012-2013 tuo Euran jäteveden puhdistamo ole ainakaan niitä pienimpiä joen pilaajia. Joki on ollut jo kohta vuoden käyttökiellossa, veden käyttö kielletty kasteluun ja talousvetenä, ja kaikki joen uimarannat on myös käyttökiellossa. Kaikki johtuu ulosteperäisistä kolibakteereista joita joessa uiskentelee monisatakertaisesti sallittuja määriä.
Tässtä tullaan siihen SALLITTUUN MÄÄRÄÄN. Ministeriö, tai mikä instanssi tahansa, määrittää nuo sallitut määrät, vaan yksikään joka noita määriä määrittää, ei suostu juomaan tuota sallittun määrän myrkkyjä sisältävää vettä. Silloin kyllä määrittäjä on täysin hukassa määrityksineen.

Sen jälkeen kun nuo rajat on määritetty ja laki sallii moisen menettelyn, että SALLITAAN MYRKKYJÄ VEDESSÄ, ollaan jo myrkyttämässä joenvarren asukkaita. Kun pieni määrä sallitaan ja tuleekin vahinko ja määrät ylittyvät kymmenien ja sataojen kertoimilla, se sallitaankin kun asialle ei voi mitään. Ja kuka onkaan korvausvastuussa joen käytön pilaamisesta ja puhdistamisesta. EI KUKAAN. Teollisuuttahan ei saa mistään luonnon pilaamisesta vastuuseen sitten millään, virkamieskunta levittelee käsiään.

MUTTA miten käy jos yksityinen sattuu kaatamaan kanisterillisen öljyä pihalleen, jo on poliisia ja palokuntaa paikalla, ja virkamiehet määrittämässä maksua ja laskemassa mitä kaikki maksaa ja kaikki peritään korkoineen siltä kanisterin kaatajalta. Sama homma tuntuu olevan myös näissä jätevesiasioissa. Kunta saa kaataa keräämänsä jätteet jokeen ihan rauhassa ja ilman seurauksia. Se haja-asutusalueen mökkiläinen joutuu rakentamaan oman puhdistamon, ja käyttämään siinä noita kemikaaleja joitten haitoista ei kukaan kerro yhtään mitään. Ennen ne samat liemet on luonto hoitanut lähiojassa ihan kiitettävästi. Nyt vain samassa jäteliemessä on lisäksi noita kemikaaleja jotka vain lisäävät sen luonnon kuormitusta, niin niitten valmistuksessa kuin siellä lähiojassakin. Eihän ne puhdistamot vieläkään toimi niin kun niiden pitäisi, ei yksityiset eikä kunnalliset.

Mietintää vedestä ja sen käytöstä.

Ketäänhän ei tällaiset asiat kiinnosta ennen kun ne joku sormella osoittaa että tuossa olisi korjattavaa. Eikä silloinkaan vielä, ellei ole se oma vesi uhattuna. Kaikesta edellisestä päätellen tuo eurajoki on avoviemäri joka laskee Pyhäjärviseudun jätevedet mereen Eurajoella. Euran kunnan entisen Kiukaisten kunnan alueelta jätevedet sentään ohjataan putkiviemäriä pitkin Harjavallan kautta Poriin. Tuo koko eurajoki alusta asti, eli Kauttualta on pelkkä avoviemäri joka kuljettaa jätevesiä mereen, milloin paremmin ja milloin huonommin puhdistettuna.

No jos vesi on puhdasta tullessaan puhdistamolta ulos, niin miksei sitä sitten käytetä myös raakavesilähteenä vesijohtoverkostoihin. Kuitenkin sitä joutuvat jotkut olosuhteiden pakosta käyttämään. Tulee eurajoesta mieleen Rauman ja Olkiluodon raakaveden tarve, myös osaltaan Eurajoki kuuluu samaan ryhmään.

Joen nykyisistä käyttäjistä ja ”pilaajista”.

Tuskin tuo maatalouskaan ihan puhtaita mainintoja saa.

Siihen aikaan kun pelloilla oli vielä sarkojen välissä avo-ojat niin karjan tuottama lanta levitettiin tunkiosta sellaisenaan pellolle, ja siitä sateet ja kosteus kuljettivat ravinteet maahan, ja peltojen ojiin, jossa luonto ne hoiti kasvattamalla heinää ja pajukkoa ojanvarsille.

Sitten tuli aika jolloin salaojitettiin pellot, ja pelloilta vedet kerättiin suurempiin kokoomaojiin ja luonto jäi toiseksi tehokkuuskilpailussa. Eli ravinteita oli kokoomaojassa niin paljon että luonto ei enää niitä pystynyt käsittelemään, niin ne valuivat mereen asti rehevöittäen sitä ja sen pohjaa.

Sama jatkuu yhä edelleen, vain keinolannotteiden kanssa, tosin niitäkään ei enää nykyään ajeta pelloille sellaisia määriä kun taannoin. Toisaalta joissakin paikoissa yhä edelleen kuskataan ja levitetään pelloille myös lietelantaa, ja osa ravinteista valuu suoraan salaojituksen kautta vesistöihin.

Myös kevättulvat aiheuttavat saman ilmiön, eli kun vesi nousee pelloille niin pellolle kuskatut lietelannat ja lannoitteet liukenevat veteen, sekä valuvat veden mukana vesistöihin vedenpinnan laskiessa.

Nykyisin tuo Euran jäteveden puhdistuslaitos tuntuu olevan joen pahin pilaaja.

http://www.jvp-eura.fi/

Nettisivujen mukaan JVP-Eura Oy on:

”Euran jätevedenkäsittelyn erikoisosaaja.”

JVP-Eura Oy on Euran kunnassa toimiva osakkaidensa jätevesien käsittelyyn erikoistunut yhtiö. JVP-Eura on toiminut vuodesta 2003 lähtien ja kuuluu osana Euran kuntakonserniin. Euran kunnan ohella muita omistajia ovat Jujo Thermal Oy ja HK-Ruokatalo Oy.”

Tuota asiaa tutkiessa tulee vain mieleen että onko kaikki kohdallaan tuolla laitoksessa, kun lehtijuttujen mukaan aina se syyttävä sormi osoittaa juuri tuota laitosta. Tosin on monta ihmeellistä yhteensattumaa ja vahinkoa tapahtunut juuri tuolla, ja muissakin Euran ja Kauttuan teollisuuslaitoksissa. Onko se vain sattumaa kun tuo eurajoki on ainoa Eurasta mereen johtava purkuputki jätteille. Vaikka nuo jätteet käsitelläänkin ja erotellaan vedestä, laitoksen kapasiteetti on rajallinen, kuten muissakin laitoksissa.

Käsittelylaitos käsittelee koko Euran kunnan yksityiset ja keskustan liikekiinteistöjen sekä Kauttuan asutuksen ja liikekiinteistöjen jätevedet. Lisäksi myös Jujo Thermal Oy:n sekä HK-Ruokatalo Oy:n jätevedet ja kaiken mitä noissa laitoksissa sattuu viemäriin ”pääsemään”. Toisinaan huonolla menestyksellä ja toisinaan vielä huonommalla menestyksellä.

Eurajoki toimii myös Säkylän kunnan sekä varuskunnan jätevesien purkupaikkana, varuskunnassa on myös pesula jossa pestään ilmeisesti koko suomen varuskuntien varusteet, tai ainakin suuri osa. Tuolta ne jätevedet ilmeisesti puhdistamon kautta johdetaan eurajokeen. Samaan kuuluu myös Lännen Tehtaat sokerin valmistuksineen, sekä muut Säkylän kunnan alueella olevat vettä käyttävät teollisuuslaitokset. Kuuluukohan myös tuo Köyliö samaan jokea kuormittavaan sakkiin.

Ainakin entisen Kiukaisten kunnan ja Panelian kylän jätevedet ohjataan Harjavallan kautta Poriin puhdistettaviksi.

1900 luvun alussa Kauttualle perustettiin A.Ahlsromin paperitehdas joka perustamisestaan saakka on jokea käyttänyt viemärinään. Paperitehdas on ajan kuluessa jo muutamaan kertaan vaihtanut nimeään ja omistajaa. Vaan tuo jätteiden johtaminen jokeen on jatkunut osittan siitä asti, toisinaan jätevesiä on jopa puhdistettu. Euraan tehtiin jäteveden puhdistamo jonne aluksi johdettiin Euran jätevedet ja paperitehtaan jäteliemet, sitten mukaan tulivat Euran ruokatalot ja muut teollisuuslaitokset. Säkylän varuskunta sekä sokeritehdas ja Säkylän jätevedet puhdistetaan Säkylän Köörnummen puhdistamolla ja johdetaan eurajokeen. Lisäksi koko Pyhäjärven ympäristön jätevedet johdetaan eurajokeen, kuten myös Köyliöjärven ympäristön jätevedet. Noita tutkiessani tuohon eurajokeen johdetaan jätevesiä koko pyhäjärven ympäristöstä ja hieman kauempaakin.

Puhdistetut jätevedet lasketaan eurajokeen Euran kunnan alueella.

Länsi-Eura, Etelä-Eura, Hinnerjoen, Auvaisen, Honkilahden, Koskenkylän, Mannilan, Mestilän kylien jätevedet Euran puhdistamolle.

Löytyy tekstiä osoitteesta:

http://www.koylio.fi/pdf_tiedostot/Kuulutukset/2011/Tekstiosa.pdf

”Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1983 rakennettu ja vuonna 2007 saneerattu ja tehostettu kaksilinjainen biologis-kemiallinen rengaskanavalaitos, jossa fosforin saostetaan rinnakkaissaostuksella (ferrosulfaatilla).

Saneerauksessa tehostettiin typenpoistoa ja lisättiin jälkikäsittelyyksiköksi Dynasand hiekkasuodatus. Nykyisin kaksi aiemmin rinnakkain toiminutta rengaskanavaa toimivat sarjassa DN-prosessina. Biologisen osan jälkeen on väliselkeytys. Prosessiin syötetään tarvittaessa teollisuushienokalkkia pH:n ja alkaliteetin nostamiseksi sekä nitrifikaation parantamiseksi.

Puhdistamolle johdetaan yhdyskuntajätevesien lisäksi HK Ruokatalo Oy:n Säkylän tehtaan esikäsitellyt jätevedet, Lännen Tehtaat Oyj:n sosiaalitilojen jätevedet sekä varuskunnan jätevedet. Vuodesta 2003 Pöytyän Yläneen jätevedet on johdettu Säkylän puhdistamolle. Sopimuksen mukaan Yläneeltä johdettava määrä saa olla enintään 400 m3/d neljännesvuosikeskiarvona mitattuna, vuorokausikohtaisesti enintään 800 m3/d ja hetkellisesti enintään 80 m3/h.Saneerattu puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2020.

Puhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan on myöntänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 23.05.2005.

Puhdistetut jätevedet johdetaan siirtoviemärillä, ja osan matkaa avo-ojassa, Eurajokeen.

Puhdistamolle tullaan johtamaan Köyliön Kepolan ja Kankaanpään jätevedet vuodesta 2010 alkaen. Köörnummen puhdistamon nykyinen kapasiteetti riittää vastaanottamaan Köyliön jätevedet.”

Hieman joen historiaa muutaman sadan vuoden ajalta.

Vaan kun tuo eurajoki on teollisuuden ja yhteikunnan toimesta pilattu täysin, ja perinpohjin, pohjamutiaan myöten. Aikojen kuluessa, eli noin 200-300vuoden kuluessa, jokeen on kaadettu jätteitä tonni- ja kuutiokaupalla, välittämättä joenvarren asukkaista ja joen eliöstöstä. Sama toiminta tuntuu olevan voimissaan yhä tänä päivänä.

Aloitetaan vaikka Euran Kauttualta ja sen historiasta, josta löytyy juttua A.Ahlströmin Paperitehtaan perustamisesta ja vielä vanhemmista tapahtumista jotka ovat vaikuttaneet eurajoen ympäristöön ja sen virtaamaan.

Rakennusperintömme sivustolta löytyy tietoa Kauttualta.

http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Kauttuan_ruukinalue/

Museoviraston sivulta löytyy juttua Kauttuan Ruukista

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=912

Historiaa löytyy myös Kauttuan ruukinpuiston sivuilta.

http://www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi/index.php/historia-73.html

Lainaus sivuilta;
”Kauttuan ruukinpuiston historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle, jolloin Lorenz Creuz perusti rautaruukin Kauttuankoskeen. Vuonna 1746 alueelle rakennettiin ensimmäinen rakennus ruukinhoitajan asunnoksi, jonka alkuperäiset kellariholvit ovat nykyisen kartanon perustana. Creutzien jälkeen omistajaksi tuli ensin Timm-suku, jonka hallussa Kauttuan ruukki oli 1700–1873. 1800-luku oli vävynä taloon tulleen Falck-suvun aikaa. Jälkimmäisten aikana rakennettiin pääosa kartanon ja ruukin säilyneistä asuinrakennuksista: päärakennus, kellotorni, Sepänkadun rakennukset ja puisto. Muutoksen ajan ruukissa aloitti 1873 paikkakunnalle saapunut liikemies Antti Ahlström, joka syrjäytti raudantuotannon puunjalostuksella. Hän rakensi vanhan rautaruukin tuntumaan paperitehtaan, jota on laajennettu jokaisella vuosikymmenellä aina nykypäiviin saakka. Kauttua on yksi niistä maamme rautaruukeista, joissa teollinen toiminta jatkuu edelleen alkuperäisen rautateollisuustuotannon pysähtymisen jälkeen. Nykyisin Kauttuan tehtaat ovat osa kansainvälisiä yrityksiä, jolloin tehtaan ja sen paikallisjohdon suuri ja kokonaisvaltainen vaikutus ympäristön rakentamiseen on päättynyt.”

Eli toisin sanoen.

Jo 1600 luvulla on tuon eurajoen saastuttaminen aloitettu raudan valmistuksessa käytettyjen materiaalien ym nestemäisten jätteitten juoksuttamisella jokeen, ja saastuttaminen on jatkunut siitä asti toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Alkuun tietenkään kukaan ei välittänyt mistään kunhan sai ne jätteensä kipattua johonkin pois omista nurkista. Raudan jalostus jatkui siihen asti kun A.Ahlström tuli Euran ruukin patruunaksi, ja saastuttaminen jatkui myös siitä eteenpäin yhä pahemmin. Jossain vaiheessa tietenkin jo ihmiset alkoivat vaatimaan noita jätevesiä puhdistettavaksi, ja joskus jopa koko tehdasta suljettavaksi, silloin varmaankin paperitehtaalle tehtiin oma puhdistamo, joka puhdisti osan jätevedestä määräyksien mukaisesti. Nimen omaan ”määräyksien mukaisesti”. Puhdistusta valvoi, jos valvoi, jokin viranomainen jos sattui ehtimään muilta kiireiltään, aivan sama juttu nykypäivänä.

Yleensä teollisuudelle annetaan lupa saastuttaa, ja asetetaan jotkin rajat joillekkin saasteille. Kunhan vain se teollisuuslaitos pysyy annetuissa rajoissa kaikki on ”hyvin”(???). Todellakin monta kysymysmerkkiä, yleensä ei ole jatkuvaa valvontaa, eikä se valvoja ole jatkuvasti valvomassa milloin venttiilit aukaistaan ja tyhjennetään jätesäiliöt. Tuo jatkuva valvonta perustuu teollisuuslaitoksen omiin ilmoituksiin, ja niiden luotettavuus saattaa olla jonkin verran kyseenalaista. Jätteitten tyhjennys tehdään silloin kun valvontaa ei ole odotettavissa, ja kun on tiedossa valvontaa, suljetaan nuo jätteen juoksutukset.

Tähän väliin voisi huomauttaa että ei tuo A.Ahlström ollut ainoa joen saastuttaja. Aikoinaan myös Kiukaisten Eurakoskella oli nahkatehdas. Satanahka joka käytti joen vettä surutta prosessivetenä nahkojen pesuun, sekä laski vedet takaisin jokeen ilman puhdistusta. 1930-40 luvulla toisinaan joki tosiaan myös haisi kuin viemäri, ja myös näytti siltä, siitä ajasta joki on jopa itsestään puhdistunut kun tuo nahkatehdas lopetti nahantuotannon joskus 1990 luvulla.

http://www.rauma.fi/raumanseutu/Paikallishistorian_opetusmateriaali/Rauman_seudun_teollistuminen.htm

Lainaus sivulta: 

SATANAHKA KIUKAISISSA 

Kaksikymmentäneljä tilallista Kiukaisista ja lähiseudulta kokoontuivat helmikuussa 1917 päättämään Satakunnan Nahkateollisuus Osakeyhtiön perustamisesta. Siihen aikaan maakunnan nahanvalmistajilla oli niin paljon työtä Venäjän armeijan tilausten toimittamisessa, etteivät Satakunnan talonpojat saaneet tuottamiaan vuotia jalostetuksi ilman uutta nahkatehdasta. Kiukaisista löytyi sopiva tontti, jolle rakennettiin tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämä tehdasrakennus. 19.11.1919 aloitettiin nahan valmistus. 

Alussa tehtaan toimintaperiaatteena oli muokata maakunnan tilallisten tuottamista vuodista parkkinahkaa heidän omiin pieksu-, valjas-, mäntti- ja kinnasnahkatarpeisiin.1920-luvulla alettiin ostaa raakavuotia ja valmistaa nahkaa sekä kenkäteollisuudelle että nahkakauppoihin. 

Vuonna 1932 osti diplomi-insinööri Aarne Hellemaa osake-enemmistön. Nyt alkoivat tehtaalla uudistukset. Konekantaa uudistettiin, valmistusmenetelmät vaihdettiin ja koko nahanvalmistus suunnattiin kenkäteollisuudelle, joka toi päällisnahat ulkoa. Parkkinahan valmistus väistyi kromipäällysnahan tieltä. Työntekijämäärä kasvoi kahdessa vuodessa kymmenkertaiseksi ja apua hankittiin myös ulkomailta. 

40- ja 50-luvun tyypilliset nahkanimet sannikkaat, vuohikkaat ja hevokkaat ovat väistyneet erilaisten nappa- ja naudikastyyppien tieltä. Samoin ovat hävinneet talilla, degraksella ja traanilla kyllästetyt rasvanahat ja aikoinaan markkinoita vallannut, kovaa kulutusta kestävä Mammut-kromipohjanahka. 

40-luvulla aloitettiin yhtiössä myös nahan oma jatkojalostus. Tyypillisiä erityistuotteita olivat nahkapukineiden, laukkujen, salkkujen ja käsineiden lisäksi naisten nahkahatut, puolustusvoimille leipä- ja karttalaukut, selkäreput ja taisteluvyöt, pesäpalloräpylät ja puukengät. 60-luvulla keskityttiin jatkojalostuksessa lammasmokkaturkkeihin, nappa- ja mokkapukineiden tuotantoon ja vientiin. 

1995 Satanahan tehdasyksiköiden pinta-ala oli 11.500 neliötä, palveluksessa 155 henkilöä. Silloin tehdas valmisti päivässä 650 naudanvuotaa kengänpäällis- ja laukkunahaksi. Pukinetehtaan vuosituotanto noin 8000 nahka-asustetta ja lammasturkkia, joista pääosa suuntautuu vientimarkkinoille. 

Satanahan toiminta loppui 1997 ja sen tilalle perustettiin Sata Leather. Nahantuotanto loppui Kiukaisissa vuonna 2003. 

Avoviemäri Eurasta mereen.

Mikähän on syynä näihin teollisuuden ja yhteiskunnan suorittamiin vesistöjen pilaamisiin. Näistä pilaamisista yleensä syytetään yksityisiä ihmisiä, no ei tietenkään kaikki aivan syyttömiäkään ole.

Kun esimerkiksi tuolla suomen teillä kulkee ja katselee muutakin kun sitä edelläajavan takapuskuria, niin huomaa ne roskat ja tölkkipakettien pahvilaatikot, tölkit, pullot ja muut roskat, pantilla ja ilman, tienvarressa ja osin tiellä. Sehän on tietysti aivan mahdoton ajatus, että jokainen kun sitä roskaa kantaa kaupasta ulos, huolehtisi myös ne jätteet asialliseen paikkaan, eikä viskoisi niitä tienvarsille. Nykyäänhän on noita keräyspisteitä monessa paikassa joista jätteet menee kierrätettäväksi ja uudelleen käyttöön, ja ne pahvit ja muoviroskat joita ei voida uudelleen käyttää menevät poltettavaksi ja energian tuotantoon.

Eihän tuosta pitänyt mitään kirjoitella vaan vesistöjen pilaamisesta ja lähinnä eurajoesta.

Eurajoki on n. 50 kilometriä pitkä joki läntisessä suomessa, joka johtaa Euran Kauttualta Pyhäjärven vedet Euranniittyjen viljelysalueiden halki, ja entisen Kiukaisten kunnan Eurakosken kylän läpi, jossa on pienessä koskessa pato ja voimalaitos, kylän jälkeen jokiuomaan liittyy sivujoki Köyliönjärvestä eli köyliönjoki. Köyliönjokeen johtaa putki kokemäenjoesta, tuota putkea käytetään kuivina aikoina lisäämään eurajoen virtausta. Virtaaman lisäämisen tarve johtuu taas siitä, että tuota eurajoen vettä käytetään Rauman kaupungin raakavesilähteenä, samoin Olkiluodon raakavesilähteenä, sekä Raumalla teollisuuden prosessivesilähteenä.

Kiukaisten kunta on liitetty osaksi Euran kuntaa, joten tuo joki virtaa alkulähteeltään ja puolet matkastaan Euran kunnan alueella.

Joki jatkaa peltoaukeiden läpi Panelian kylän halki. Kylän kohdalla on joessa kaksi haaraa, joista toisessa on voimalaitos, sekä toisessa haarassa vanha mylly, joka on osin kunnostettu ja esittelykäytössä. Toinen haara on padottu jotta virtaus saadaan siirtymään voimalaitoksen padolle. Kesäisin tuota toisessa haarassa olevaa myllyä käytetään näytös mielessä jopa myllyn alkuperäiseen käyttöön. Joki jatkaa seuraavaksi taas peltoaukeitten läpi Eurajoelle jossa Hudan kylässä on Saharinkoski, joka on padottu säännöstelypadolla. Padolla on myös mylly.

Eurajoen Kaukomäen ja Euran Panelian välillä on Lamminsuo sekä Huhdalla Kakeriansuo joiden välistä tuo eurajoki virtaa. Aikoinaan Saharinkoskella on joen uomaa syvennetty louhimalla kallioon joen uomaa syvemmäksi, ja samalla on tuota lamminsuota saatu kuivatettua viljelysmaaksi. Vieläkin muutamina vuosina kevättulvien aikaan saattaa lamminsuon viljelysmailla vesi nousta pelloille. Kakeriansuo kuuluu soidensuojelun piiriin. Lamminsuolta taas nostetaan turvetta maanparannusaineeksi ja sitä myös kuljetetaan ympäri eurooppaa kasvien alustaksi.

Huhdalta joki jatkaa Irjanteelle jossa Faltunkoski ja mylly. Faltunkoskea on kunnostettu ja ennallistettu kalastus ja virkistyskäyttöön. Sieltä taas joki jatkaa Eurajoen kirkonkylään jossa on voimalaitospato. Kirkonkylässä olevalle voimalaitospadolle on rakennettu kalaportaat. Siinä ilmeisesti on toivottu kalojen nousevan ylemmäksikin eurajokeen ja edelleen Faltunkoskelle asti, ja eteenpäinkin.

Padon jälkeen jokeen yhtyy Euran Turajärvestä laskeva Juvanjoki. Kirkonkylästä joki jatkaa kohti eurajoensalmea ja Verkkokaria jossa joki laskee mereen. Matkalla on muutama matala koski. Suutalankosken pato, Nolponkoski, Masinikoski, matkalla myös ohitetaan Vuojoen kartanon maisemat sekä Tiironkoski.

Pyhäjärven ja merenpinnan korkeusero on n.45m.

Linkistä löytyy lisää tietoa joesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurajoki_%28joki%29